Noora Pentin kaikkien aikojen panostus - 60 sekunnin tähden

Noora Pentti tekee töitä lempitaiteilija Kaj Stenvalin maalauksen edessä.

Esteratsastaja Noora Pentti, 25, haluaa lähitulevaisuudessa huipulle lajissa, jossa ratsastustaidon lisäksi vaaditaan hevostaitoa ja taloudellisia varoja. Nooran panostus esteratsastukseen on maamme merkittävimpiä. Olosuhteet ovat Hollannissa ensiluokkaiset, eikä määrätietoinen Noora säästele itseään harjoittelun määrässä. – Tähtään ratsastuksessa maailman cupin tai Grand Prix´n voittoon, hän toteaa.

Noora on tähän asti kulkenut entisen valmentajansa ja nykyisen avopuolisonsa Mikael ”Mikko” Forsténin varjossa. Kolmen vuoden harjoittelu arvostetun Henk Noorenin opissa ja kilpaileminen lajin parhaimmistoa vastaan on koulinut helsinkiläisestä kansallisen tason ratsastajattaresta ammattitaitoisen ja Mikon kanssa tasavertaisen kilpaurheilijan.

Viime elokussa Noora ja Mikko kuuluivat Suomen kautta aikojen ensimmäiseen MM-joukkueeseen. Nooran kehityksestä kertovat myös kolmannet sijat arvostetuissa Geran ja Helsingin Grand Prix –luokissa.

- Yksin tällainen elämä ei varmasti olisi mahdollista, Guttecovenissa yli 30 hevosen kilpatallia Mikon kanssa pyörittävä Noora toteaa. Pariskunta pyrkii ostamaan kilpahevosensa nuorena, jolloin hinnat ovat vielä kohtuulliset. Kymmenen ihmistä työllistävästä tallista löytyykin useita hevosia lähes joka ikäluokasta.

Ratsastusurheilussa raha ratkaisee, mutta kestävää menestystä sillä ei voi ostaa. Ratsastus on ainoa urheilulaji, jossa kilpailuvälineenä on eläin. Huippuhevonen on lupaus menestyksestä, mutta ei sen tae. Ratsastajan taidot, kokemus ja kyky valmentaa ja valmistella hevonen kilpailuihin ratkaisevat vähintään yhtä paljon. Noora kertookin tajunneensa ensimmäisen ulkomaille suuntautuneen kisamatkansa jälkeen, että hevosen valmennuksen voi tehdä hyvin toisellakin tavalla kuin Suomessa on tapana.

Treenimääriä ei lasketa”

Harjoitteluolosuhteet ovat Noorenilta ostetulla tilalla erinomaiset sekä hevosille että ratsastajille. Ulkokenttä, valtava ruohoareena derbyesteineen, laukkarata, maneesi, kävelytyskone ja laitumet mahdollistavat täysipainoisen treenaamisen. Noora ottaa valmentautumisen vakavasti.

- Henk on valmentajana ehdoton, ja hänellä on toimiva systeemi. Esteratsastuksessa virhettä ei voi enää korjata, kuten tenniksessä epäonnistunutta syöttöä. Teemme noin 60 sekunnin suorituksen eteen ihan valtavan tuntimäärän töitä, kuvailee Noora valmentautumistaan mm. Ruotsin maajoukkueen kolmeen arvokisamitaliin luotsanneen Noorenin kanssa.

Henk käy tallilla monta kertaa viikossa. Hän valmentaa ja ratsastaa hevosia, mutta on ohjannut myös hevosten kuntotreenissä, ruokinnassa ja eläinlääkinnässä. Henkin valmennustuntien lisäksi hevosia käydään kouluttamassa läheisellä tallilla. Siellä on viikottain käytössä uusi rata, jolla ratsukot harjoittelevat haluamallaan tasolla. Tästä on hyötyä nuorille ja kokemattomille hevosille, mutta myös kisatauolta palaaville kokeneemmille hevosille.

Eteenpäinpyrkimystä ja keveyttä työskentelyyn

Hyppäämisen lisäksi Noora harjoittelee perustyöskentelyä ruotsalaisen Pether Marknen opissa. Markne on jo vuosia valmentanut Ruotsin parhaimmistoa Malin Baryard mukaan lukien.

- Pether tulee meille pitämään kahden päivän valmennuksia. Tunnit ovat erittäin rankkoja. Hän haluaa hevosilta eteenpäinpyrkimystä, mikä tuntui meidän lajissa alussa poikkeavalta. Kuumat hevoset laitamme kuuntelemaan siirtymisillä ja odottamalla, jonka jälkeen niitä taas pääsee ratsastamaan pohkeella. Laiskoista hevosista teemme kevyempiä ratsastaa saamalla ne ajattelemaan itse eteenpäin. Ratsastan hevosiani enemmän istunnalla kuin käsillä ja pohkeilla.

- Olen saanut häneltä erittäin hyviä neuvoja muutaman hevosen kanssa. Navarron, joka oli niin kuuma ja keskittymätön, etten voinut koskea sen kylkiin pohkeella, on nyt erittäin hyvä. Vielä viime kesänä se sai minut melkein heitettyä alas selästään, kun Pether pyysi minua ottamaan siihen tuntuman pohkeella.

Henkiseen valmentautumiseen Noora on paneutunut urheilupsykologi Seppo Heinon johdolla. Tapaamisten määrä on ajan mittaan vähentynyt. Viime vuonna Noora tapasi hänet ennen MM-kisoja ja Helsinki FIM Horse Show´ta. Lisäapua hän saa tarvittaessa puhelimitse.

– Valmentajani sanoi minulle aiemmin, että minulla on huono itsetunto. Enemmänkin ongelmana on ollut se, että pyrin täydellisyyteen. Nyt olen päässyt portaikossa jo siihen pisteeseen, että suon itselleni huononkin päivän, enkä jää sitä murehtimaan. Mielikuvaharjoituksissa ratkon erilaisia tehtäviä, kuten verryttelen hevostani, joka on vähän liian kuuma, laiska tai ei muuten tunnu hyvältä.

Liikuntaa useita tunteja päivässä

Hevosten hyvinvointi on tallilla ykkösasia. – Jokaiselle hevoselle suunnitellaan oma viikko-ohjelma, jossa huomioidaan ikä, kunto ja tarve. Hevoset aloittavat päivänsä, luonnollisesti aamuruoan jälkeen, kävelyllä koneessa tai tarhassa. Hevosten ratsastus alkaa klo 9.00. Noora, Mikko ja tallin kolmas suomalaisratsastaja, Sebastian Numminen keskittyvät kisahevosiinsa, ja virolainen Mart ja belgialainen Eveline nuoriin hevosiin. Ratsastuksen jälkeen hevonen viedään uudestaan kävelykoneeseen tai laitumelle. Hoitotoimenpiteet tehdään tarvittaessa solariumlamppujen lämmössä. Hevoset liikkuvat päivässä vähintään 3-4 tuntia.

Hevosten viikottainen treeniohjelma on vaihteleva. Fyysisen kunnon lisäksi psyykkeellä on suuri painoarvo. Este- ja kouluvalmennusten ohella hevosia juoksutetaan, ja ne käyvät laukkaradalla usein verryttelemässä ennen valmennusta. Laukkaradalla myös kohotetaan kuntoa laukkaintervalliharjoituksilla. Kerran viikossa hevoset hyppäävät in&out –kujaa muun estevalmennuksen lisänä.

Derbykentällä käy kuuluisuuksia

Kesällä hevoset ja ratsastajat pääsevät nautiskelemaan, ja hankkimaan kokemusta, yhdellä suurimmista ja upeimmista yksityisistä derbykentistä. Ruohokentältä löytyvä kaikki derbyesteet mukaan lukien tuplavesiesteet. – Ennen Aachenin MM-kisoja luonamme kävi useita ratsukoita, kuten maailmanmestaruuden voittanut Jos Lansink ja Calvaro Cumano, harjoittelemassa vesisarjaa.

Hollantilainen kilpahevosiin erikoistunut eläinlääkäri Rob de Vink käy säännöllisesti tarkastamassa hevosten terveyden. Kokenut de Vink löytää juoksuttamalla ja tunnustelemalla hevosista pienetkin muutokset, ja osaa antaa niihin toimivat hoito-ohjeet. Kaikkeen tekemiseen, myös vammojen parantamiseen, liittyy runsas liikunta. Muuta hoitoa vaativissa ongelmissa Noora käyttää ranskalaista hevosklinikkaa.

Yksi osa-alue on kuitenkin vuosien jälkeen pysynyt suomalaisena, nimittäin kengitys. Päävastuu koko tallin kengityksistä on Jaska Grönströmillä ja Tommi Riikosella. He lentävät Hollantiin säännöllisesti ja käyvät muutamassa päivässä koko tallin hevoset läpi. Irtokenkiä käy lyömässä kiinni paikallinen seppä.

Ruokinnassa huomioidaan luonnollisesti jokaisen hevosen omat tarpeet. Hevosten kuntoa seurataan mm. muutama kerta vuodessa tehtävillä verikokeilla. Niiden perusteella hevosille annetaan tarvittavat vitamiinit ja lisäravinteet. Perusrehujen lisäksi hevoset pääsevät kesällä päivittäin muutamaksi tunniksi ruoholaitumelle.

Vasta valmiina radalle

Kun tallille saapuu uusi hevonen, tehdään sen kanssa kotona riittävästi töitä ennen kisoja. Kun Noora viime lokakuussa osti itselleen uuden Grand Prix –hevosen Evli Condinon, panosti hän ensin sen kunnon kohottamiseen. – Hevonen ei ollut fyysisesti parhaassa kunnossa. Halusin ennen säännöllisen kisaamisen aloittamista vahvistaa sen lihaksia ja peruskuntoa, Noora kertoi.

Ensimmäisissä kansainvälisissä kilpailuissa Mechelenissä juuri ennen vuoden vaihdetta Noora sai Evli Condinolla heti kaksi sijoitusta 145-tasolla. Nooran päätavoite on ensi kesän EM-kilpailut ja menestys Grand Prix –luokissa. Käytössään hänellä on ainakin kolme Grand Prix –hevosta, Evli Cagliostro, Evli Condino ja Navarro.

Teksti ja kuvat: Kati Hurme-Leikkonen

Artikkeli julkaistu Hippoksessa nro 1/07.


KOMMENTTI

Mitä kilpailumenestykseen vaaditaan? Ainakin ratsastustaitoa, kilpailukokemusta ja hyvä hevonen. Kestävän menestyksen tärkein osa-alue on toimiva valmennussysteemi.

Hevosen peruskunnon ja fyysisen kestävyyden luomiseen menee lähtötilanteesta riippuen kuukausista vuosiin. Yhtälailla sen ylläpito ja hevosen virittäminen parhaimmilleen tärkeään kisaan vaatii töitä ja ammattitaitoa.

Fraasi ”hevonen on luotu liikkumaan” sivuutetaan Suomessa usein kuluneena tai vähäpätöisenä. Ratsuhevosten valmennuksessa rajat luovat motivaatio ja puitteet. Tämähän on inhimillistä. Kun kyseessä on harrastus, se kuullostaa jopa perustellulta. Ja jos kannustimena ei ole korkeita palkintorahoja tai elinkeino, on helpompi löysätä kaulusta ja loikata siitä missä aita on matalin.

Mutta onko eettisesti oikein vaatia hevoseltaan sataprosenttista antautumista ratsastajan tavoitteen ja haaveen täyttämiseksi, jos ratsastaja ei ole valmis harjoittelussaan siihen luomaan sataprosenttisia edellytyksiä? Entä kiskaista hevosta suusta tai potkaista kannuksella kun hevonen kehtasi mokata radalla? Tai kävellä tallista otetulla hevosella viisi minuuttia ennen rankkaa valmennustuntia ja viedä se viiden minuutin loppuverryttelyn jälkeen mahdollisimman nopeasti takaisin talliin?

Löytyykö kilparatsastajilta tai valmentajilta ammattitaitoa arvioida riittävätkö hevosen fyysinen ja psyykkinen kunto siltä vaadittuihin tehtäviin? Jos tiedot ovat puutteelliset, kuka hakee lisätietoa?

Kilpailukauden korvalla kannattaa miettiä, onko oma toiminta eettisesti kestävällä pohjalla. Kun kilpavälineenä on eläin, asettaa se toiminnalle entistä tiukemmat rajat. Kun vaadin hevoselta, että se käyttää viikosta toiseen kaikki kykynsä menestykseni eteen, olenko siihen valmennuksella ja ruokinnalla luonut riittävät edellytykset? Ja tiedänkö itse riittävästi valmennuksesta ja ruokinnasta sen ratkaistakseni?

Kati Hurme-Leikkonen


 

Kilparatsastus on jännittävää yhteistyötä

julkaistu Salon Seudun Sanomissa

Rahalla saa ja hevosella pääsee

julkaistu Suomen Hevosenomistajien keskusliiton lehdessä 2007