Rahalla saa ja hevosella pääsee

Hevoskaupassa ostetaan suuria unelmia, mainetta ja menestystä. Hevoskauppaa voidaan verrata autokauppaan, mutta juuri siinä piilee suurin vaara. Juridisesti hevoskauppakin on irtaimen tavaran kauppaa. Laissa ei kuitenkaan millään tavalla huomioida sitä, että hevonen on ajatteleva ja tunteva eläin. Juuri hevosen ominaisuuksiin liittyykin hevoskaupassa eniten ristiriitoja.

– Auto tai sukset ovat mekaanisia välineitä. Sukset eivät muista pahalla edellisen päivän huonoa hiihtoa, kun taas Grand Prix –tason estehevonen voi kerran okserin sekaan hypättyään todeta amatööriratsastajalleen, että hyppää itse, Christopher Wegelius sanoo.

Ja eipä aikaakaan kun ratsastajan isä on juristeineen purkamassa kauppaa tai jopa syyttämässä myyjää petoksesta. Hevonen kun ei vastaa sitä, minä se ostettiin. – Kauppakirjassa tulee tarkkaan sopia vastaako myyjä jostain hevosen ominaisuuksista, ja kuinka kauan. Kaupan voi kuluttajasuojalain perusteella purkaa vaikka kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Laissa hevonen rinnastetaan pölynimuriin.

Olenko harrastelija vai ammattilainen?

Kun kauppaa käydään harrastelijoiden välillä tai hevonen vaihtaa omistajaa ammattilaisten välillä, voidaan asioista sopia keskenään. Muiden kohtien osalta noudatetaan kauppalakia. Kun harrastaja ostaa hevosen ammattikauppiaalta, suojelee ostajaa kuluttajansuojalaki. – EU-maiden tuomioistuimet katsovat hyvin herkästi myyjän ammattilaiseksi. Ennen kaupankäyntiä on syytä selvittää, missä ominaisuudessa kauppaa käy. Seuraukset voivat nimittäin olla yllättävät.

Hevoskauppiaat ovat hevoskaupan ammattilaisia. Kuva hevoskauppiaista ei ole aina mairitteleva, ja kaupankäynnistä liikkuu toinen toistaan villimpiä huhuja. – Kuten kirjassani sanotaan, hevoskauppiaan ajatellaan tekevän rumasta kauniin, vanhasta nuoren ja sairaasta terveen. Tosiasiassa hyvällä hevoskauppiaalla on ammattitaitoa. Hevosten hoito ja valmennus ovat ensiluokkaista. Kauppiaalla tulee olla kyky ostaa edullisesti, ja myydä mahdollisimman nopeasti voitolla. Kun todellisuus vaan olisi yhtä helppoa kuin miltä se kuullostaa, Wegelius naurahtaa.

Wegelius on lakimiehenä, olympiaratsastajana, hevoskauppiaana ja valmentajana paras henkilö vastaamaan ratsuhevoskaupan kiemuroista. Hän on yhdessä Pauliina Lehtolan kanssa kirjoittanut aiheesta kirjan ”Hevoskaupan käsikirja”. – Alioikeudessa on fiksuja tuomareita, mutta heillä on vähän tietoa hevoskaupasta. Olen kuullut, että kirjaani on hyödynnetty myös sillä puolella.
 

 

Hevoskauppias Yrjö Suomus

Neljännesvuosisata Saksassa

Esteratsastaja Yrjö Suomus muutti 26 vuotta sitten Saksaan ja on yksi Suomen pitkäuraisimmista hevoskauppiaista. – Yrjö ei vieroksu kutsua itseään hevoskauppiaaksi. Hän on suora ja rehellinen hevoskaupan asiantuntija. Hän on pienten kasvattajien ja omistajien arvostama, koska ei aja rehvastellen tallinpihaan, vaan käyttää aikaansa ja puhuu ihmisten omaa kieltä, Wegelius kertoo pitkäaikaisesta ystävästään.

Suomus toimi ensimmäiset Saksan vuotensa ratsuttajana ja kilparatsastajana Pohjois-Saksassa Schleswigin lähellä kontakteja luoden ja oppirahoja maksellen. Vuonna 1990 hän asettui Bad Segebergiin Quaalerteichin tilalle. Suomuksen Stall Yard on nykyään yli 60 hevosen kilpavalmennus- ja myyntitalli. Este- ja koulukenttien lisäksi tilalla on maneesi ja laajat laitumet.

– Saksan pohjoista puoliskoa parempaa paikkaa hevoskaupan tekemiseen ei ole, yhtä hyviä kylläkin. Täällä on kaikki kohdallaan, hevoskasvatus, olosuhteet, kilpailut. Tunnen seudun ja paljon ihmisiä. Minulla on ns. vakoilijoita, jotka kertovat hyvistä hevosista. Pyrin löytämään hevoset mahdollisimman alhaalla ravintoketjua, Suomus kuvailee.

Suomus kilpaili pitkään hampurilaisen suurliikemies Hubertus Clausiuksen korkeatasoisilla hevosilla. Hän osallistui myös niiden markkinointiin ja hevoshuutokauppojen järjestämiseen. Tätä kautta Suomus loi kontakteja muihin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Yksi Suomuksen työn helmistä on USA:n MM-mitalisti Peter Wylden huippuhevonen Quo Vadis.

Stall Yard työllistää kolme ratsuttajaa

Ratsuhevosten myynti ja välitys Suomeen on säilynyt Suomuksen toiminnassa erikoisasemassa. Vuosien kuluessa hän on myynyt satoja urheiluhevosia eritasoisille suomalaisratsastajille. Hänen kauttaan myös suomalaiset kasvatit ovat löytäneet tiensä kansainvälisille markkinoille.

– Suomalaiset eivät hae välttämättä niitä kaikista kalleimpia hevosia. Ongelmana on, että monet muutkin maat hakevat niitä suomalaisten kanssa samantasoisia, käyttökelpoisia hevosia. Matkustan paljon kokeilemassa hevosia ja pidän yhteyttä kontakteihini. Joidenkin kanssa olen tehnyt yhteistyötä niin pitkään kuin olen täällä ollut.

Suomus on luonut nuorten hevosten kouluttamisesta itselleen markkinaraon. – Ostan vähän koulutettuja, lahjakkaita hevosia. Valmennan niitä kotona ja vien kisoihin hankkimaan ratakokemusta. Tallillani työskentelee kolme ratsuttajaa, mm. suomalainen Maria Heikkilä. Kun hevoset ovat päässeet tämän ”kuoleman laakson” yli, ovat markkinat jo paljon laajemmat, viime kesänä 50-vuotta täyttänyt hevoskauppias kertoo.

Artikkeli on julkaistu Suomen Hevosenomistajain Keskusliiton lehdessä 2007.

 

 

Kilparatsastus on jännittävää yhteistyötä

julkaistu Salon Seudun Sanomissa

Noora Pentin kaikkien aikojen panostus

julkaistu Hippoksessa nro 1/07